Tarinat
Veljeni Leijonamieli
Aamulla, kun ovikello soi, tiesin sanomattakin, että sinä olit nukkunut pois. Juoksin ja huusin, mutta en vielä osannut itkeä.
Isoveljelleni, ainoalle sisarukselle
Lähdit jo kauan sitten, mutta olen yhä pikkusiskosi.
Veljeni, rakkaani
En voi oikein sinusta puhua, muistella, kun ihmiset ahdistuvat, eivät kestä. Näen naamasta, että päästäisi irti jo. Antaisi olla. Vaikka juuri...
Äiti
Hautajaisissa pappi puhui kauniita sanoja, mutta jälkeenpäin mietin kenestä sanat lausuttiin: totta puhuen en tunnistanut niistä äitiäni.
Suru, jolle ei löydy sanoja
Se minkä on totuttu lohduttavan, kuulostaa tyhjältä, keinotekoiselta ja valheelliselta. Se pakottaa surun muottiin, johon se ei kuulu. Se ei kerro...
Vieraaksi jää suru
Emme puhuneet tapahtuneesta ulkopuolisten kanssa. Emme halunneet selittää vieraille asiaa, jota emme itsekään ymmärtäneet.
Rakas poikani Santeri
Kuinka kaipaankaan sitä, että lampsisit tähän! Halaisin sinua ja kysyisin: ”Mitä nuorimies?”
Veljen tarina
Minä menin lukkoon enkä halunnut puhua asiasta vakavasti kenenkään kanssa.
Monta surua
Suren sitä, että menetin poikani huumeille ja että lopulta ne veivät hänet kokonaan minulta.
Kuuntelijaa vailla
Siinä tilanteessa kenenkään ei olisi tarvinnut sanoa mitään, vain antaa minun puhua.