En muista isästäni paljoa. Muistan että antoi veljelleni remmiä kun ei totellut. Yritti tavata meitä lapsia salaa kun siihen ei ollut lupaa. Äiti oli eronnut ja muuttanut meidän kanssa toisaalle. Olin kai 9v, kun äiti kertoi isän kuolleen, todennäköisesti päihteisiin. En päässyt hautajaisiin, kai äitini yritti suojella surulta. Siitä noin 25 vuotta eteenpäin jouduin kertomaan tyttärilleni (6v. Ja 8v.), että heidän isänsä kuoli. Todennäköisesti alkoholiin. Se oli kauhein päivä siihen saakka. Pienempi purskahti itkuun, isompi näytti vakavalle, aivan kun olisi lakannut hengittämästä. Suuret krokotiilin kyyneleet vain valuivat pitkin pienen tytön poskia. Olihan hän kumminkin tärkeä, oma isä, joka oli nyt poissa. Nyt pelkään kuollakseni että kohtalo tai mikä lie seuraa. Aikuinen tyttäreni seurustelee alkoholistin kanssa. Mikä hemmetti meitä riivaa.
Menetetyt isät
Olin kai 9v, kun äiti kertoi isän kuolleen, todennäköisesti päihteisiin. En päässyt hautajaisiin, kai äitini yritti suojella surulta.