Jarmo

Jaa

Olit todella kova puhumaan ja tarinaa riitti. En nuorena ymmärtänyt että et ole oikeasti niin ulospäinsuuntautunut, puhelias ja energinen. Olit amfetamiinin orja. Herkkä nuori mies, jonka mieli ei kestänyt kovaa maailmaa. Olit hakeutunut ihan vääränlaiseen seuraan. Jälleen yritit peittää herkkyyttäsi kuulumalla kovien jätkien porukkaan. Särjit itsesi ihan kokonaan, koska itseään ei voi piilottaa. Toivon ja tunnen, että meidän ystävyytemme oli sinulle jonkunlainen turvallinen paikka edes hetken. Sitten siitäkin tuli loppu kun en enää käsittänyt mitä sinulle oli tapahtumassa. Jouduit psykoosiin. Sitten, ei enää mennyt kauaa, kun sinua ei enää ollutkaan. Et ole tullut uniini. Kiitos siitäkin. Syyllisyys on painanut. Mutta on mahdotonta ajatella että olisin tuolloin hyvin nuorena voinut sinua auttaa. Mielikuvituksekasta, herkkää ja älykästä ja lempeää miestä lämmöllä tänään muistaen.