â…En ma iloitse, en sure, huokaa; mutta metsĂ€n tummuus mulle tuokaa, puunto pilven, johon pĂ€ivĂ€ hukkuu, siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu, tuoksut vanamon ja varjot veen; niistĂ€ sydĂ€meni laulun teen…â (Eino Leino: Nocturne)
â…En ma iloitse, en sure, huokaa; mutta metsĂ€n tummuus mulle tuokaa, puunto pilven, johon pĂ€ivĂ€ hukkuu, siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu, tuoksut vanamon ja varjot veen; niistĂ€ sydĂ€meni laulun teen…â (Eino Leino: Nocturne)