Olit läsnä elämässäni lapsesta asti. Kiitos läsnäolosta ja hyvistä hetkistä. Kysymyksilläsi osoitit, että välität meistä. Huonoina aikoina toit huolta, surua, avuttomuuden tunnetta ja häpeää. Nyt kun elämäsi päättyi, ennen aikojaan, huomaan, että paljon jäi sanomatta. Myös syyllisyys painaa, olisinko voinut auttaa sinua tai tuoda elämääsi valoa synkkinä päivinä? En tiedä. Kaikki jäi kesken. Olen surullinen, että jouduit kantamaan elämässäsi niin suuria taakkoja ja olit yksinäinen. Päihteet eristivät sinut meistä ja korona-aika entistä enemmän. Toivon, että sinulla on nyt rauha ja hyvä olla. Kiitos. Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan olemme kaikki hiljaa kätketyt. Lepää rauhassa.